Ah, maanantai.

Argh, toi poika unohti jonkun kouluprojektikasvin kotiin ja jouduin äsken vielä kamalalla kiireellä viemään sen sille :) Sen äiti lähti Portugaliin viikoksi ja muut on kiinni töissä myöhään, joten ilmeisesti pitkä viikko tulossa :P

Kävin lauantaina Rotterdamissa, kun flunssa ei sitten kuitenkaan onneksi äitynyt kovin pahaksi. Sieltä matkalta jäikin sitten päällimmäiseksi mieleen tämä, kun satuin käymään kahvilla tuommoisen vieressä, öhm. Kuva on ihan väärästä paikasta mutta patsas on sama:

Santa Claus with a Buttplug

Oli tietty kans pakko käydä istumassa sataman tuntumassa ja tuijotella kaikennäköisiä paatteja (jotka oli kyllä lähinnä jotain rahtialuksia). En kylläkään muistanu ottaa yhtään kuvaa koko reissulta. :D

Olin kotona joskus 00.30, kiersin avainta ovessa ja loksahduksesta huolimatta se ei kuitenkaan avautunut minulle. Aika jännää, mietin, tuijotin hetken hölmistyneenä eteeni ja lopulta tulin siihen tulokseen, että on vaan pakko soittaa ovikelloa. Onneksi koko talo ei herännyt kuitenkaan, mutta lukot tultiin avaamaan. Ilmeisesti tuo äiti oli ajatellut, etten tule yöksi kotiin ja laittanut oven takalukkoon. Jes, väärinkäsitykset :D

Tulin siis viimeisellä ratikalla kotiin, hengittelin Amsterdamin yötä tukkoisilla sieraimillani ja mietin notta kerrankin on semmoinen olo ettei ahdista tai ole kiire minnekään muualle. <3

Töitä!

Puuuh. Oonpa kyllä aika katkipoikki. Eilen oli ihan hyvä päivä, jalat vaan alkaa olemaan ihan maitohapoilla siinä vaiheessa kun tuota poikaa pitää hakea viimeisen kerran koulusta (siellä käydään pyörällä neljä kertaa päivässä edestakaisin ja tottakai pakko polkea ihan täysiä koko matka :D). Ihan hyvä vaan, tuleepahan liikuttua :)

Tänään olin sitten tennis- ja miekkailuhajoituksissa mukana, oli aika jännää. Tosin kyllä se puolen tunnin jälkeen alkoi ehkä puuduttaa, ensi kerralla otan ehkä kirjan mukaan :D. Oon aika varma että joudun ensi viikolla ajamaan autoa yksin, mut onneksi on navigaattori <3 <3 <3 Aa ja tapasin päivällä myös joitakin tuon pojan ystävien vanhempia, ja yhden luona sitten päädyttiin ruokapöytään asti :D

Pyysin myös hollannin tunteja, mut sit päädyttiin siihen et jos olis tarjolla jotain muuta järkevämpää (tämä oli sitten tämän äidin mielipide :D), tai että kävisin vain perusteet. Meikä on ihan liekeissä että saa taas avata jonkun kirjan ja opiskella, tunnen itseni niin helvetin tyhmäksi nykyään.

...Mikä varmaan ruokkii tätä meikän lukuinnostusta, joka alkaa jo vähän ylittää oman ymmärryksen rajoja. Haluaisin vaan lukea kaikki mahdolliset kirjat, ja tällä hetkellä luen kolmea kirjaa yhtäaikaa. Tiedän, että moni muukin tekee niin, mut mä en yleensä ole tehnyt näin :D Ah kun pääsen koluamaan Amsterdamin kirjakaupat  <3 <3 <3 <3

Ainiin, viikonloppuna tosin menen Rotterdamiin tekemään havaintoja.

Ps. Sori kun osaan ottaa vaan tylsiä kuvia :< 

Err... What?

Eka työpäivä meni oikeastaan ihan hyvin, HUH. Järjestelin keittiön hyllyt uudestaan, tein patonkia, tein ruokaa (vaikkakin en tosiaan vaan muka tajunnut, että tänään mun kannattaa tehdä ruokaa kun olis ollu aikaa, vaan aloin tekemään sitä vasta ku kaikki oli tullut kotiin :D) ja AJOIN AUTOA.

Tuon viimeisen olisin kyllä voinut jättää tekemättä, mutta se nyt ilmeisesti vaan kuuluu meikän työnkuvaan (josta mua ei kyllä informoitu etukäteen), enkä pääse siitä eroon. Meikä ei tosiaan tykkää autolla ajamisesta ja musta tuntuu että oon niin helvetin hidas tajuamaan kaikkea, et koko kaoottinen Amsterdamin liikenne saattaa jumittua, tai sitten joku pyöräilijä saattaa jumittua meikän ajaman auton alle. Toivotaan nyt kuitenkin että meikä oppii ja etten oo niin tyhmä kuin mitä kuvittelen olevani. Autolla ajaminen on vaan yksi niistä jutuista, joista en oo oikeesti koskaan päässyt jyvälle. AINA, kun luulen että osaan, niin kohta en osaakaan yhtään. Tämä juttu nyt vähän ahdistaa :(

Hyvä juttu on se, että olin tänään tän äidin kanssa aika paljon, ja se tuntuu (ehkä) tykkäävän musta, ja sen mielipidettä pelkäsin ehkä eniten :D

Uuteen aamuun

Huh, joo. Tapahtui perjantaina semmoinen vähän ikävä juttu, jota kuitenkaan en viitsi tähän selostaa. Eilisen olinkin sitten vähän pihalla sen takia, en jaksanut sosialisoida täällä perheessä (vaikka se poika, jota täällä tulen hoitamaan, tuli pyytämään mua katsomaan jotain vesisotaakin <3) ja nukuin suurimman osan päivästä.

Tänään olen yrittänyt saada jotain tsemppiä päälle ja lukenut uudestaan infot sun muut ja yrittänyt henkisesti valmistautua ensi viikkoon. Oloni parantamiseksi ajattelin tyhjentää astianpesukoneen, ja yllätyksekseni huomasin, kuinka paljon kattiloiden sijainnin tietäminen helpottaa oloa. Kyllä tää tästä, haluan vaan jo päästä tekemään asioita ja tehdä itseni hyödylliseksi :)

"So Beth tried it; and everyone pronounced it the most remarkable piano ever heard. It had evidently been newly tuned and put in apple-pie order; but perfect as it was, I think the real charm of it lay in the happiest of all happy faces which leaned over it, as Beth lovingly touched the beautiful black and white keys and pressed the bright pedals." (from Little Women)

There's blue sky at the end of the tunnel.

Heräsin tänään yhdeksältä, kävin kaupassa ostamassa piirakat, tomaattikeitot, aurajuustot ja siiderit. Pakkasin laukkuani epätoivon huokausten saattelemana, yllätyksekseni sain sen kuitenkin kiinni.

En tietenkään katsonut monelta bussit lähtee lentokentälle, ratikkakuski oli myöhässä vaihdostaan enkä saanut edes nostettua matkalaukkuani itse ratikkaan. Syy selvisikin sitten baggage dropissa, kun vaaka näytti 11kg ylimääräistä painoa. Virkailija oli kiva ja laskutti vain viidestä kilosta, mutta nekin maksoi hyvät 55 euroa. Oh, well.

Tukholmaan laskeutuessa oli suht sakea pilvimassa tarjoiltuna turbulenssikastikkeessa, mutta hauskuutin itseäni näkemällä tunneleita pilvien seasta, joiden päässä näkyi sinistä taivasta <3. (Onnistuin varaamaan kummallekin lennolle ikkunapaikan.)

Ja kerronpa teille että Pikku Naisia ei ole hyvä matkakirja, ellet halua saapua määränpäähäsi punasilmäisessä pöhkötystilassa.

Olen vähän päissäni roseviinistä ja kaljasta ja kello on paljon ja lakanat tuoksuu hassulle ja mun laatikoston keskimmäinen laatikko on rikki. Mutta on mulla sentään oma huone ja peitto, joten hyvää yötä <3.

Bye bye baby

Heräilin tänään Kaisaniemestä, pyörähdin Miljan ja Samin kanssa kaupungilla ja tulin tänne Munkkiniemeen pakkaamaan. Ajattelin ensiksi, että eihän tässä pakkailussa mitään, kun olen karsinut jo niin paljon tavaraa - ei ole oikeastaan kuin vaatteita ja läppäri pakattavana. Ehh, wrong.

Huomasin ostaneeni kirjoja kaupungilla tyhjänpanttina pyöriessäni, tajusin että mulla on meikkejä ja rasvoja ja luoja ties mitä johtoja ja KENGÄT ja ja, sitten tuli vielä Hollannista tuliaistoiveita (HYVÄ, koska olisi ollut tosi tylsää viedä joku Fazerin sininen :D), joten matkalaukkuun tulee vielä mahtua karjalanpiirakoita ja Valion tomaattikeittoa. :>

Hyvästeissä alkaa olla lopun tuntua, kaikesta kauniista tulee automaattisesti itku ja aurajuustoa on jo valmiiksi ikävä.

:--------------D

Kolme yötä!

Kävin pistämässä osoitteenmuutoksen postilaatikkoon.

Pubeja, pelejä ja punaviiniä

Kun heittelin hyvästit viiden aikaan aamulla Marille, ukkosmyrsky lähestyi Munkkiniemeä ja päänsärky minun päätäni. Petteri unohti kännykkänsä tänne ja nyt minulla on kolme tehtävää asiaa, jotka kaikki liittyy postiin: lähetä kännykkä, lähetä takin kaavat, tee muuttoilmoitus. Jos saisin tulevan osoitteeni tässä lähipäivinä niin voisin harkita näiden kaikkien tehtävien suorittamista silleen helposti ja vaivattomasti yhtäaikaa. Kamala vastuu. Mitenköhän selviän.

Nyt pitää lähteä ratikkaan kohti keskustaa, taas.

Iiiks!

Ow, ensi perjantaina olenkin jo Amsterdamissa. Ehkä toissapäivänä iski tämä fakta päin pläsiä, vihdoin. Ihmettelinkin jo minne asti tämä paniikki meinasi ensipuraisuaan pitkittää!

Olen ollut oikeastaan kesäkuusta lähtien reissussa ilman vakituista olinpaikkaa (tosin nyt viimeisiksi viikoiksi olen onnistunut saamaan jopa avaimet erääseen helsinkiläiseen asuntoon (!!!!11)), enkä ole kunnolla ehtinyt ajatella tulevaisuutta päivää pidemmälle. Hihii, tämä kesä on kyllä tullut eletyksi <3.

Ajattelin kirjoitella tänne vähän kuulumisia sitten sieltä puukenkämaasta, jahka sinne tuossa ensi torstaina lentelen!

Kuulumisiin,
Iina